Kaisan blogi 27.2.2013
Onpa ollut menoa ja meininkiä; eroa ei juuri ole ollut sillä, onko työ-vai vapaaviikko. Koulutusten valmistelua ja pohjustamista, artikkeleiden kirjoittamista, seminaareihin osallistumista ja mitä kaikkea vielä. Isoimmat teemat ovat olleet OKKA-säätiön toteuttaman vapaan sivistystyön kestävän kehityksen pilotin koulutukset Tampereella ja Oulussa helmikuun vaihteen kummankin puolin, maahanmuuttajakoulutuksen ajankohtaisasiat ja Otavan oma siihen liittyvä seminaari.
OPH:n maahanmuuttajakoulutuksen seminaari pidettiin Paasitornissa 11.2.2013. Päivän teemana oli myöhään Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten koulutus. Uutisasia, jota satapäinen osallistujaporukka korvat höröllä kuunteli, liittyi lukioon valmistavan koulutuksen, LUVA-koulutuksen eteneminen valtionhallinnossa.
Koulutus käynnistyy elokuussa 2014. Tämän uuden koulutusohjelman perusteet OPH saa valmiiksi loppuvuodesta 2013. Koulutuksen järjestäjät saavat puoli vuotta aikaa laatia koulukohtaiset OPS:t. Koulutusta luvattiin järjestää, jotta näin tapahtuisi ja ensimmäiset LUVA-opiskelijat pääsisivät aloittamaan elokuussa 2014.
Kansanopistoväkeä kuohutti päätös, että LUVA-koulutus liitetään lukion järjestämislupiin. Niitähän ei kansanopistokentässä ole kuin kuudella opistolla vaikka maahanmuuttajien koulutuksessa mukana on lähes 30 opistoa.
Otava kuuluu niihin, jolle uusi tehtävä on mahdollinen. Ja haluttukin, koska se vahvistaa sitä niveltä, mikä on jo nyt perusopetuksen ja lukiokoulutuksen välissä. LUVA tuo uuden lisäaskeleen MK-kympin lisäksi vahvistamaan polkua lukioon ja lukiossa pärjäämiseen.
Koska tämä valtion hallinnon ratkaisu tiputtaa pois monet osaavat opistotoimijat, on otettava käyttöön plan b: työnjaon vahvistaminen ja yhteistyö. Kun ammatillisessa koulutuksessa oppilaaksi ottamisen perusteet tiukentuvat, sieltä tippuu opiskelijoita kansanopistojen koulutuksiin. Tehtävää varmasti riittää kaikille halukkaille.
OPH:n Leena Nissilän mukaan myös LUVA-koulutuksen oppilaaksiottamisen perusteet tulevat olemaan tiukat; pitää olla edellytykset ja motivaatio olemassa sen lisäksi, että perusopetus on suoritettu. Nissilä tähdensi, että uusi koulutus on aivan oma koulutusohjelmansa, ei viides lukiovuosi. Painopiste tulee olemaan suomen tai ruotsin sekä muun kielen opiskelussa, opiskelutaitojen oppimisessa, yhteiskunta-ja kulttuuritietoudessa sekä opiskelun ohjauksessa. Matematiikasta tai luonnontieteistä ei Leena Nissilän kalvoissa mitään sanottu, mutta kaiketi nekin ovat OPS:ssa mukana.
Kun ylioppilastutkintoa ollaan muuttamassa (vihdoin) tietotekniikan käytön suuntaan, on maahanmuuttajaopiskelijoiden kohdalla todella tärkeää, että tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen vahvistaminen on mukana koulutusohjelmassa. Mahdollisuuksien tasa-arvon pitää näkyä myös LUVAssa.
Otavassa Nettilukio ja Nettiperuskoulu on tarjonnut tietoyhteiskuntataitoja ja verkko-oppimisen taitoja kolmella kattauksella (yksilöllisesti suoritettavat kurssit, ryhmäkurssit ja ilmiöt) pitkään. Näissä ovat olleet mukana niin monikulttuurisen peruskoululinjan kuin aikuislukion MK-opiskelijat. Sisällöntuotantoa on kehitetty ottamaan huomioon suomen kielen oppimisen haasteet, samoin kurssien ohjauksessa. Verkko-opintoja tehdessä oppijan tietoyhteiskuntavalmiudet ja sosiaalisen median käyttö vahvistuu väkisin. Olisiko verkossa yksi vahvemman opistoyhteistyön muoto ja viisaus?



Osallistuin tiistaina Arbiksella pidettyyn seminaariin. Teemana oli Maailma Kööpenhaminan jälkeen. Tilaisuus oli päätös VISIO:n “Ilmastonmuutos vapaan sivistystyön haasteena” – täydennyskoulutuskokonaisuudelle, joka toteutettiin viime vuoden puolella.
Tuoreet kommentit