Reksiblogi 2.11.2011

Petri Saloa on aina yhtä hykerryttävä kuunnella. Nyt tuli sellainen tilaisuus Seurakuntaopistolla järjestetyn kansanopistokokouksen yhteydessä viikko sitten.

Petrillä on aina terävää sanottavaa ja hän tekee sen avaamalla kielipelit ja käyttämämme sanat omintakeisella ja kriittisellä tavalla. Sillä tavalla päästään ydinkysymysten äärelle ja on pakko todeta se tekemisen ja puhumisen välinen jännite, mikä hämärtyy meiltä toimijoilta aika ajoin. Tulemme kuuroiksi ja sokeiksi oikeille asioille.

Klingon on StarTrek- tieteissarjan klingon-heimon käyttämä kieli, jolle on luotu sanasto ja kielioppi.  Petrin mielestä ”jargon” on jo loppuun käytetty, että emme sitä enää kuule emmekä näe. Vapaa sivistystyökin on munaskuitaan myöten itse sisällä hallintoklingonissa; puheessa, missä sanat vaikuttavuuspohja, imago, rakennekehittämissuunnitelma, laatujärjestelmä, yhteiskuntatakuu, seurantaohjaus, kustannusvaikutus ja vastaavat kuplivat suistamme ja papereistamme muutaman kahvikupposen jälkeen.

Ei ihme, että meistä ei oikein saa selvää. Opistojen ylläpitämislupaprosessin loppumetreillä hallintoklingon on vain korostunut. Ministeriön antamat lupaohjeet ovat tällaista kieltä. Sieltä ei löydä kansanopistoidean perustaja Grundtvigia etsimälläkään ja opistoväki yrittää hallinnon sanoilla kuvata toimintaansa.

Petri palautti mieliimme sen, miten Pentti Yrjölä ja Sakari Määttä kansanopistoarviointia toistakymmentä vuotta sitten kuvasi opistojen koulutustehtävää: se on sellaista mitä ei muualta saa!

Totta, tuohon kiteytyy yksinkertaisuudessaan vapaan sivistystyön syvin olemus. Se on jotakin mitä muualta ei saa.  Siinä tehtävässä kaikilla vapaan sivistystyön koulutusmuodoilla on täydentävä rooli. Yhteistyö ei siis ole mikään lain velvoittama pakko, vaan mahdollisuus.

Petri puhui ”sivistävistä huveista” ja kyseli mitä varten ihmiset hakeutuvat sivistävien huvien ääreen; sellaisen joka antaa mielihyvää, lisää hyvinvointia ja voimauttaa! Tässäpä se vastaus jo olikin! Veeässän sisältö on kuin musta laatikko; kaikkea ei voi tarkkaan kuvata tai edes tietää etukäteen. Ruumisarkkukurssin suosiota voi ihmetellä vain tätä kautta.

Petri puhui identiteettipääomasta, sosiaalisesta pääomasta ja ihmispääomasta vapaan sivistystyön tehtävinä. Jos identiteettipääomaan liittyy itsensä toteuttaminen ja löytäminen ja sosiaaliseen yhteiskunnallinen toiminta, ihmispääomaan ammatillinen kehittyminen, mikä niissä voisi olla sellaista mitä muualta ei saa?

Tiesitkö muuten, että alkujaan suomenkielen sana kansalainen on ollut muodossa ”kanssalainen”. Se taas on suora käännös sanasta ”medborgare”. Melkoisen hyvä sana vapaan sivistystyön käyttöön sanoisin minä. Jotakin mitä muualta ei saa!