Tag-Archive for » juokseminen «

IMG_0450Reksiblogi 18.8.2010

Maitohapoilla

Juokseminen on minusta ihanaa, vaikka mentäisiin välillä maitohapoillekin. Siinä haastaa itsensä ja oman kroppansa siten, että levon jälkeen taas tietää jaksavansa. Eilen tuli oikein flow kun Runkeeper-ääni totesi joka kilometrin kohdalla, missä mennään verrattuna etukäteen määriteltyyn tavoitteeseen. Ensin vähän jäljessä, sitten juuri tavoitteessa ja sen jälkeen tavoitteen edellä, enemmän edellä ja enemmän. Toki se tänään jaloissa tuntuu, mutta tuli uskomattoman hyvä fiilis: meikätyttö jaksaa vielä!

Toisenlaista maitohapoilla oloa olen tuntenut töissä tämän puolen viikkoa. Vaikka kuinka on akkuja ladattu ja lomalla levätty, tämä hengästyttävä keskeneräisten monenlaisten töiden perässä juokseminen vetää piippuun heti alkumetreillä. Olen moneen otteeseen joutunut sanomaan itselleni, vedä henkeä, rauhoitu, ota yksi asia kerrallaan! Myös siitä on pitänyt itseä muistuttaa, että et ole yksin,  on meitä iso joukko tukemassa toisiamme ja tekemässä tätä samaa opistotyötä.

On myös ollut hyvä huomata, että oma, hapoillakin tapahtuva oleminen ja toiminta on helpottanut jotakuta. Sellainen vaikutelma ainakin jäi muutamasta tänään käydystä keskustelusta.

Tänään Hesarikin toi esille näitä jaksamisen kysymyksiä otsikolla työelämän kova tahti kuristaa. Nimenomaan työn henkinen raskaus on lisääntynyt 80-luvulta lähtien joka sektorilla. Toivottavasti itselläni tämä maitohappoahdistus on vain fyysistä ja henkistä hitautta siirtyä työn vaatimaan  uudenlaiseen rytmiin loman jälkeen. En jotenkin muistanutkaan, miten monenlaisia palloja tämä jongleeraus vaatii pitämään yhtä aikaa ilmassa. Toivottavasti hapot pian tasaantuvat. Ainakin nyt ymmärrän hyvin muitakin, jotka kokevat samaa riittämättömyyttä ja ahdistusta.

Onneksi elämä on opettanut tietynlaisia selviytymistaitoja ja huumoria, joilla selättää kasvavat paineet ja ristipaineet. Se on opettanut, että asioista voi aina oppia, niistäkin joissa sattuu.

Elämänmakuinen opistotyö on sekä hapoilla oloa että pumpulitanssia. Tänään sain ainakin kaksi hyvää uutista. Ne liittyivät yhteistyöhön, työkavereihin ja opiskelijoihin. Huomenna opistolla käynnistyvä Tulevaisuuden tutkijoiden seminaari antaa toivottavasti maitohapoille kyytiä.

Mikkelin vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen Foorumi kokoontui tänään kansalaisopistolle. Jäi vahvasti tunne, että se ei kokoontunut turhaan. Sen sitten näkee, miten ideat lähtevät lentoon.

Juoksemista ja järjestelyä on ollut viime viikon loppu ja tämä alkuviikko. Ylioppilaskirjoitukset tuovat vääjäämättä tällaisia askareita. Erityisesti nämä kielten kuuntelut ovat ainakin rehtorin näkökulmasta ehtimistä eri kirjoitustiloihin, juoksemista oikeiden koepöytäkirjojen ja koekuorien sekä kasettien kanssa oikeaan aikaan oikeisiin paikkoihin. Kuunteluita kun useita on samoina päivinä.

Oppijan tarpeet otetaan huomioon nykyään aivan toisin kuin aikaisemmin. Kokelailla on mahdollisuus anoa erityisjärjestelyjä. Pitkätaukoinen kuullunymmärtämiskoe tai pidennetty kirjoitusaika on monelle kokelaalle siunaus ja kirjoitusten pelastus. Jos juoksemalla ja huolellisella suunnittelulla saadaan järjestelyt toimimaan, kaikki voittavat. Kielten opettajat ovat hyvä tiimi. On kiva kuunnella heidän viimehetken ohjeistuksia opiskelijoilleen. Siinä hetkessä kiteytyvät hyvät ohjeet, tekninen varmistaminen, tuki ja rohkaisu. Tilanteen rauhoittaminen on tärkeääkin tärkeämpää.

Eilen alkoi myös opiston perinteinen Action-viikko, mikä tarkoittaa viikon ”erilaista oppimista”, lähinnä taito-ja taideaineiden opiskelua sekoitetuissa ryhmissä. ”Pylly irti penkistä” on eilisen ja tämän päivän aikana näkynyt mm. portailla nököttävinä röykkiöinä muovipusseja ja astioita täynnä jäätyviä värjättyjä kasvinlehtiä ja kukkia. Kuvataideporukka tekee tilataidetta. Roolipelaajat ovat valloittaneet puutalon Ilola-luokan ja kantaneet sinne kummaa rekvisiittaa sekä patjoja, joilla pelaajat lötköttävät opettajiensa kanssa. Pelin nimi on Ihminen 3.0. Liikuntaporukka on tänään lasketteluopissa Himoksella Petrin, Marin ja Jarkon johdolla. Biisipajassa tehdään omia biisejä. Valokuvausporukka haahuilee pitkin opistoa etsien kuvauskohteita. Laniporukat lanittavat. Torstaina pidetään yökoulua, kun illalla aloitetaan kaikkien ryhmien viikon touhun ja tuotosten esittelytilaisuus.

Toivottavasti moni on saanut onnistumiskokemuksia. Toivottavasti moni on osannut hyödyntää tämän viikon poikkeuksellista tarjontaa. Tällä tavoin järjestettynä ei näihin kursseihin tule uutta mahdollisuutta. Action-viikko on aina ainutkertainen, koska opiskelijat osallistuvat myös ideointiin ja kunkin vuoden opiskelijaporukka on myös ainutkertainen.

Ilmiö nimeltä Citius Altius Fortius kytkeytyy löyhästi Action-viikkoon. Kyseessä on ilmioppimisen Olympialaisia käsittelevä kokonaisuus. Sen oikea ajankohtahan on juuri nyt, talviolympialaisten aikaan. Kiinnostavia juttuja löytyy Ningistä. Joku aika sitten Nettilukiosta kirjoittanut tunnettu jääkiekkoilija oli tänään avannut keskustelun huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämisestä. Kerrassaan hienoa! Kohta saamme myös oman kirjeenvaihtajan Vancouveriin tviittaamaan ja bloggaamaan.

Minulle talviurheilulajit ovat sunnuntaiharrastusta, mutta juokseminen sen sijaan on elämäntapa, kidutus ja rakkaus. Nykyään juokseminen onnistuu mainiosti myös talvella, kun juoksutossut ja juoksuvaatteet ovat olemassa myös talvioloihin. Sitä hetkeä kaipaan, kun ajatukset nollaantuvat, pää tyhjenee, juoksun rytmi vie kevyesti eteenpäin ja raikas ilma valuu keuhkoihin. Sen vuoksi yritän kammeta itseni joskus puoliväkisinkin sohvasta. Autuas olotila palkitsee jälkeenpäin.

IMG_0221