Alkuviikolla lähtivät tämän kevään yo-kokeiden viimeiset kirjelähetykset kohti Helsinkiä. Toimeenpano-ja järjestelytiimimme huokaisee syvään ja jää odottamaan palautetta YTL:ltä tulosten muodossa. Minä kiitän ja kumarran kaikkia järjestelyihin, valvontoihin, korjauksiin ja muihin työtehtäviin osallistuneita. Kiitän ja lämmöllä ajattelen myös kaikkia niitä pariakymmentä koulua muualla Suomea, joissa opistomme nettilukiolaiset pääsivät kirjoittamaan lähempänä kotipaikkakuntaansa. Rehtorikollegoista on iso apu näissä ruljansseissa.

Kylmä rinki otsalla on hetkeksi irronnut, kunnes tulokset, kurssisuoritusten varmistamiset, todistukset sekä juhlajärjestelyt täyttävät kevään. Rinnan alkavat kulkea jo  ilmoittautumiset syksyn kirjoituksiin. Koulut ovat tässä mielessä kaksikyttyräisen kamelin sukua. Kevään ja syksyn kirjoitukset määrittelevät kyttyrämme mallin ja työvuoden rytmityksen.

Oikeastaan ajatukseni tuon otsikon kohdalla olivat siinä nuoressa tai aikuisopiskelijassa, joka kuumeisesti miettii, miten opiskelupaikka löytyy tiukan kirjoituskevään jälkeen. Samaan aikaan pitää yrittää jo kiivaasti keskittyä pääsykokeisiin kun vielä päällä ovat ylioppilaskirjoitukset. Molemmista pitää yrittää selvitä kunnialla, jotta opiskelupaikka avautuisi. Kovat ovat paineet, kun samalla vielä halutaan, että välivuosia ei tulisi ja nuori pääsisi mahdollisimman nopeasti opiskelupaikkaan kiinni. Kun sitten uupuneet opiskelijat korkeakoulupaikan saavat, saattaa ensimmäinen vuosi mennä hukkaan voimia kerätessä ja toipuessa. Entisaikaan oli mahdollista ottaa vähän rennommin.

Opetusministeri Henna Virkkunen on esitellyt korkeakouluopintojen pääsykoeuudistusta, jonka pääajatus on, että painoa lisättäisiin enemmän todistusten arvosanojen suuntaan. Nuo ensimmäiset otsikot säikäyttivät monet ilmaisemaan huoltaan mielipidesivuilla. Virkkunen tarkensi suunnitelmaa puhuessaan torstaina Suomen Lukiolaisten liiton 25-vuotisjuhlassa. Yliopistojen pääsykokeista ei olla kokonaan luopumassa, vaikka nykyistä suurempi osa otetaan vastaisuudessa sisään korkeakouluihin ylioppilas- ja ammattitutkintojen arvosanojen perusteella.

Virkkusen mukaan joillakin aloilla tullaan edelleen järjestämään soveltuvuustestejä ja pääsykokeita. Vaihtoehtoisia väyliä pidetään auki, ettei huonosti kirjoituksissa pärjänneen tie mene saman tien tukkoon.

Mieluusti näkisin, että tähän suuntaan edettäisiin. Että olisi vaihtoehtoisia väyliä päästä sisään haluamaansa opiskelupaikkaan, että lukion tai ammattitutkinnon eteen tehty työ tulisi paremmin näkyviin ja kannattelisi eteenpäin. Eihän yksi koe kerro juurikaan henkilön osaamisesta. Jo silloin, kuin ainereaalia vielä suunniteltiin aiemman yleisreaalikokeen sijalle, yksi perustelu oli mahdollisuus arvosanojen käyttöön korkeakouluvalinnoissa. Ainereaali toteutui, mutta tuo ajatus taisi jäädä korkeakoulujen pääsykokeita suunnittelevilta taka-alalle.

Uudistus vaatii lisäresursseja opintojen ohjaukseen ja urasuunnittelun ohjaukseen. Aikuislukioissa ei ole juurikaan kiinnitetty tähän huomiota. Silti meilläkin jatko-opintoihin haluavien ja hakeutuvien määrä on lähes 80% kaikista aikuislukiomme opiskelijoista. Nettilukio-opiskelijoiden ohjauspalveluja ja ohjausmalleja tullaan lähiaikoina kehittämään ja suuntaamaan siihen lisää resursseja.

Korkeakoulujen pääsykoeremontti liittyy laajempaan opiskelijavalintojen uudistamishankkeeseen, joka viedään läpi niin, että uusi yhteinen hakujärjestelmä on käytössä vuoden 2013 valinnoissa. Opojen rooli on keskeinen tässäkin, vaikka sähköisen hakujärjestelmän laajennus ja yhteensovitus helpottaa yksittäisen aikuisopiskelijan hakeutumista ja asiointia.