Reksiblogi 01.02.2012

Sain viikko sitten tilaisuuden tutustua Rinkebyn kouluun Tukholmassa. Reissulta jäi paljon matkaan. Vaikka Otava on aivan erilainen koulu ja erilainen konsepti, yhdistäviä tekijöitä Rinkebyn koulun kanssa on monia. Tässä alkua: tulevaisuusajattelu ja kokonaisvaltainen oppimiskäsitys, uskallus tehdä asioita eri tavalla, resurssien yhdistämiseen ja järkevään käyttöön liittyvä talousajattelu, rohkea ja riskejäkin ottava kehittämistyö, kommunikaation ja vuorovaikutuksen korostaminen. Listaa voisi vielä jatkaakin.

Rehtori Börje Ehrstrand kulki kanssamme ja esitteli kouluaan. Tai paremminkin koulujaan. Rinkebyssä on sekä alakoulu että yläkoulu. Myös esikoulu ja erityisopetusryhmät. Oppilaita on yhteensä yli 700. Rinkeby on hyvin monikulttuurinen alue. Kansallisuuksia on yli 70 ja kieliäkin noin 30. Koulujen ruokapalvelut tulevat omasta keittiöstä. Libanonilainen pääemäntä vastaa siitä, että ruoka maistuu kaikille. Hyvin maistui torstain lounaspöydän antimet!

Lapset olivat eläväisiä, iloisia ja osallistuvia. Kompetenssiajattelu oli keskeisessä roolissa opetussuunnitelman toteuttamisessa. Kaikessa oppimisessa on kieli mukana; kielen ja symbolien kommunikatiivinen käyttö. Yläkoululaisten geometrian oppimisprojektissa kielen integrointi näkyi tuotoksissa, samoin käden taidot. Puuverstaassa syntyivät erilaiset geometrisen muodot, joiden tekemisen prosessia ja geometriaa ryhmä raportoi kirjallisesti ja suullisesti toisille ryhmille. Syntyneet raportit jäivät opettajille arvioitaviksi.

Rinkebyskolan rohkaisee lukemaan ja kirjoittamaan. Nobel-palkintojen voittajat, viimeisimpänä Tomas Tanströmer, käyvät vuosittain koululla esittäytymässä ja keskustelemassa oppilaiden kanssa. Koulun kirjastossa nobelistien teokset olivat näyttävästi esillä.

Börje-rehtori ehti kertoa monia tarinoita luotsatessaan meitä pitkin luokkia ja käytäviä. Jäi mieleen muun muassa se, mitä hän kertoi koulun tanssistudiosta.

Koulun opiskelijakunta on ollut tanssiharrastuksen edistämisessä aktiivinen. Kuulemma siksi, että puheenjohtaja on tyttö ja hän osaa pitää hyvin puoliaan. Syntyi siis tanssistudio. Lukujärjestyksessä on kouluaika ja muu harrastusaika. Kaikki koulun harrastustilat saadaan näin tehokkaaseen käyttöön. Erään kerran Börjeä tapaamaan tuli kaksi äitiä, jotka kysyivät, voisiko heidän lapsilleen järjestää tanssistudiossa klassisen baletin opetusta. ”Ei taida olla tiloja vapaana”, tuumi rehtori. Naiset siihen että kyllä on – he olivat selvittäneet, että sunnuntaina on yksi tyhjä tunti kolmen ja neljän välillä iltapäivällä. ” Jos näin on, saatte tilan käyttöön”, totesi siihen rehtori. Mutta mistä opettaja? Naiset siihen, että rehtorin tehtävä on hankkia opettaja. Opettaja löytyi ja näin lasten klassisen baletin ryhmä saatiin pystyyn. Ryhmä kasvoi nopeasti kun sana lähti kiertämään. Idean alkuun panneet äidit saivat syntyneestä toiminnasta paljon sisältöä elämäänsä. Näillä Suomesta muuttaneilla äideillä oli tätä ennen ollut varsin rajoittunut elämispiiri. Nyt he saivat mielekästä tekemistä. Samalla he huomasivat, että ruotsin kielen parempi osaaminen ei olisi pahitteeksi. Kieltä osaavina sosiaalinen vuorovaikutus ja asioiden hoitaminen olisi helpompaa. Vuorossa oli siis ruotsin kielen opetusryhmän perustaminen. Mukana olevien määrä kasvoi. Osallisuus ja aktiivisuus siirtyi seuraavalle tasolle. Ja kaikki lähti liikkeelle lasten balettiharrastuksesta. Ja rehtorin kuuntelevista korvista.

Neljän hengen tutustumisryhmämme sai paljon ajateltavaa…