Tag-Archive for » sähköinen hakujärjestelmä «

Reksiblogi 7.12.2010

Itsenäisyyspäiväviikonlopun aikana oli kiva lukea rauhassa päivän lehtiä ja muutakin. Sunnuntain hesarissa kiharaviiksisen jonglöörin lentävä hattu pakotti tarkentamaan katsantoa ja lukemaan Heikki Tolinista kertovaa tarinaa.

Sympaattinen tyyppi kertoo, miten hänestä tuli jongleeraaja ja miten hän löysi sirkuksesta oman alan, sen jota hän oli etsinyt jo kauan. Sitä ennen hänet oli potkittu pois monesta koulusta tai hän oli itse jättänyt niitä kesken. Monta alkua ja monta uutta yritystä. Koulu ei kolahtanut. Opetus oli muuta mitä hän oli kuvitellut, eikä siihen päässyt kiinni. Monta alaa piti koettaa, jotta olisi löytänyt sen, mitä halusi.

Lopulta se ala löytyi vahingossa, nimittäin puistojongleeraamisen avulla.

Aamuisin alkoi tuntua tärkeämmältä jäädä kotiin opettelemaan uutta temppua kuin mennä kouluun. Koulupäivät jäivät ja täyttyivät omista oppimistehtävistä diabolon tai keilojen kanssa.

Voisi luulla, että paluut uusiin yrityksiin ja uusiin kouluihin olisivat olleet tälle nykyiselle sirkusammattilaiselle ja opettajalle katkeran ja turhauttavan ajan muistelua, vaan ei ollenkaan. Heikki päinvastoin sanoo olevansa onnellinen siitä, että kaikki meni niinkuin meni. ”Olen saanut törmäillä”, hän toteaa.

Nyt Heikki Tolin on alansa ulkomaillakin arvostettu ammattilainen. Parasta sirkuksessa on  hänen mukaansa avoin ilmapiiri ja yhteisöllisyys. Hän valitsisi sen joka päivä uudelleen.

Heikki ei koe olleensa koulupudokas vaan pudottautuja. Hän halusi mennä omia reittejään. Koulusta lähdöt ja pois jättäytymiset olivat Heikin omia valintoja. Elämän suurissa valinnoissa pitää voida päättää itse, on Heikin tarinan keskeinen sanoma.

Nämä Heikit ovat meidän, opetusalan ammattilaisten, painajaisia. Haluaisimme niin kovasti valita heidän puolestaan, tietää paremmin kuin he tietävät.

Ja kun näin toimimme, menetämme otteen monista. Kun sähköistä hakujärjestelmää on kehitetty ja sen kierroksia kiristetty, pudottautujien joukko tulee näkyviin yhä selvemmin. Kun tämän syksyn aikana olemme pohtineet kymppikoulutuksen tulevaisuutta, joudumme ottamaan kantaa myös pudottautujiin. Onko 10-luokka tavoitteineen sittenkään riittävän joustava niille nuorille, jotka tietoisesti hakevat itseään ja jotain omaa? Miten saa luvan törmäillä? Tukahduttaako kansanopisto heidät liialla huolehtimisella? Missä on välittämisen ja toisen elämään puuttumisen tasapaino?

Ellei näitä kysymyksiä kysytä, kehitystä ei tapahdu. Jonnekin suoritusvaatimuksien ja väärien odotusten rakosiin tippuvat silloin Heikin tapaiset kaverit.

IMG_1897

Tämä on sitä aikaa kouluvuodesta, kun opiston oppimispalvelutiimi jalkautuu alueen kouluihin markkinoimaan kymppiluokkaa. Siis perusopetuksen lisäopetusta. Lisäopetuksen järjestäjät markkinoivat itse tätä vaihtoehtoa, koska se ei ole yhteishaussa mukana. Se pitää osata löytää vaihtoehdoksi muuten.

Kymppiluokat jäivät yhteishaun ulkopuolelle, kun systeemiä pari vuotta sitten uudistettiin sähköisen haku-ja koulutustietojärjestelmän kehittämiseksi. Toimeenpano siirtyi lainsäädännön muutoksen myötä lääninhallituksilta Opetushallitukseen.

Uudistuksen tavoitteissa oli paljon oppijan hyvään liittyvää; ajatuksia koulutustarjonnan tehostamisesta käyttäjäystävällisyyteen ja mahdollisuuteen hakeutua koulutuksiin ajasta ja paikasta riippumatta internetin välityksellä. Sähköinen hakujärjestelmä otettiin käyttöön kevään 2008 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa. Musiikki-tanssi-ja liikunta-alan koulutukset sisällytettiin järjestelmään vuodesta 2009 alkaen.

Vaan ei vielä lisäopetusta, mistä kansanopistojen rehtorit ja opot olivat hämmentyneitä ja närkästyneitäkin. Sitä olivat myös koulutukseen hakeutuvien nuorten vanhemmat. Kansanopistoyhdistys lisäsi näkyvyyttä 10-koulutukselle omassa tiedotuksessaan, sekä suomen- että ruotsinkielisellä puolella. Alkuhämmennyksen jälkeen osataan toimia.

Sähköisen hakujärjestelmän laajentamiseksi yhteishakuun kuulumattomaan perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen toteutettiin palveluiden määrittelyt. OPM:n toimeksiannon mukaisesti työryhmän määräaika päättyi 31.12. 2009. Työ jatkuu osana SADe-hanketta ja sen ensimmäisenä työstettävää Oppijan palvelukokonaisuutta. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2012 saakka niin meillä kuin muuallakin kymppiluokkia esitellään ja markkinoidaan jalkautumalla kouluihin ja muilla luovilla tavoilla. Meillä Sof-projekti on osa tätä jalkautumisen strategiaa. Pettymys se oli, ei sitä voi kieltää, että aikataulu sähköisen haun laajennuksesta myöheni, mutta se ei ole ollenkaan huono, että oppijan palvelukokonaisuus laajenee. Päinvastoin.

Olin mukana tuossa sähköisen haun työryhmässä. Koin hienona sen, että  ainakin oma jaokseni, perusopetuksen jälkeisen koulutuksen jaos, lähti työstämään määrittelyjä juuri oppijan hyvän lähtökohdista. Jaoimme yhdessä tavoitteen, minkä ministeri Wallin lausui esitellessään nuorisolain muutoksen sisältöä viime perjantaina. ”Yhtäkään nuorta ei jätetä” tulisi olla kirkkaana näkynä meillä kaikilla, jotka nuorten kanssa toimimme. Kaikki toimenpiteet, millä tavoitteeseen tähdätään, tulee saada tukea ja jalansijaa, ratkaisuja ja rakenteita niin hallinnossa, kuntien toimintamalleissa kuin itse työssäkin. Lakimuutokset ja lisärahoitukset osoittavat, että asian vakavuus on ymmärretty.

Sähköisen hakujärjestelmän ja oppijan palvelukokonaisuuden kehitystyö tähtää samaan maaliin. Myös meidän kymppikoulutuksen järjestäjien ja toteuttajien tulee miettiä oppijan hyvää. Miten saamme onnistumisen kokemuksia ja syttymistä aikaiseksi? Miten osaamme tukea häntä, jolle koulu on tähän mennessä tuottanut vain epäonnistumista; häntä, jolla ei ole ollut perheen tukea; häntä, joka tarvitsee kasvun-ja oman elämän suunnan miettimisen tukea? Entä ovatko meidän oppimisympäristömme kouluviihtyvyyttä rakentavia? Onko mahdollisuus osallistua? Huomaammeko yksittäisen oppijan? Mitä kaverisuhteista, mitä kiusaamisesta, mitä yksinjäämisestä?

Voimmeko oikeasti, rohkeasti ja määrätietoisesti lähteä siitä, että ”yhtäkään nuorta ei jätetä”? Että tekisimme voitavamme jokaisen kohdalla osana sitä verkostoa, joka nuoresta huolehtii.

Perjantaina meillä jaettiin kymppien välitodistukset. Tilaisuudessa kuultiin maistiaisia Sof-projektin lauluista. Oli hyvä tunnelma. Jotain mikä palkitsi. Jotain mikä vastasi edellä esittämiini kysymyksiin.

Jaksamista kaikille jalkautujille!