Ihan alussa websuunnittelijan piti osata HTML:ää, jotta sivuilla olisi tekstiä ja kuvia. Sitten seurasi se vaihe, jossa sivut alkoivat näyttää joltakin eli grafiikka tuli mukaan. Tässä vaiheessa sivut taitettiin HTML:n taulukon avulla. Tässä vaiheessa oli tärkeää osata Photoshopin leikkaustyökalun käyttö. Toisaalta oli olemassa myös ohjelmia, joilla kuvat voitiin leikata grafiikaksi.
Tässä vaiheessa sivuston muokkaaminen oli todella työlästä, koska esim. yhden sivun lisääminen aiheutti valtavasti työtä. Sivu oli lisättävä jokaisen sivun navigaation ja lisäksi polun oli oltava oikein. Ongelma ratkesi ottamalla PHP-ohjelmointikeli avuksi. Tässä vaiheessa oli mahdollista tehdä yksi navigaatio, joka liitettiin jokaiselle sivulle. Muutoksia tarvitsi enää tehdä vain yhteen paikkaan.
PHP ratkaisi päivitettävyysongelman vain navigaation osalta. Jos haluttiin muutoksia grafiikkaan niin se tarkoitti valtavaa työmäärää, koska muutokset piti tehdä kaikille sivuille. Lisäksi taulukkotaitto ei ollut skaalautuva. Pian ongelmaan löytyi ratkaisu eli CSS-taitto. Koko sivuston ulkoasua voitin säätää muuttamalla CSS-tiedoston koodia. CSS mahdollisti myös tarkat määrittelyt verrattuna HTML:ään.
Tosin samoihin aikoihin huomattiin julkaisujärjestelmien edut suhteessa staattisiin sivuihin. Websivujen päivittäminen FTP-yhteyden kautta oli hankalaa ja työlästä. Alkoi julkaisujärjestelmien taisto, jossa lopulta kilpailivat WordPress, Joomla ja Drupal. Lopulta tässä taistossa voiton vei WordPress. Näiden isojen julkaisujärjestelmien taustalla omaa taistoaan kävivät julkaisujärjestelmät, jotka toimivat ilman tietokantaa. Kilpailussa olivat mukana CMSimple, Pluck ja GetSimple. Lopulta GetSimple oli vahvin.
Tosin kehitys ei pysähtynyt julkaisujärjestelmiin vaan ilmestyi uusia tapoja tehdä sivupohjia. Tässä taistossa Artisteer oli vahvoilla. Sillä pystyi tekemään sivupohjan niin Drupalille, Joomlalle kuin WordPressille. Tässä vaiheessa websuunnittelijan piti ymmärtää myös julkaisujärjestelmien toimintaperiaatteita. Oli tärkeää osata tehdä sivusto jollakin julkaisujärjestelmällä. Sivujen päivityksen piti olla mahdollisimman helppoa.
Mukaan kuvioon tuli myös hakukoneoptimointi. Ei riittänyt, että sivusto oli webissä. Sen oli myös oltava löydettävissä. Jos sivusto oli hakutuloksissa sijalla 11 oli se hävinnyt kisan. Nyt vaaditaan vieläkin enemmän, koska sivuston pitää olla responsiivinen eli sitä pitää voida selata myös kännykällä ja tabletilla.